Tervetuloa. On hienoa, että näin suuri joukko lapsi- ja nuorisoalan osaajia on koolla täällä Kirkon talossa.

Nuorten asia on meidän yhteinen asiamme. Sen pitäisi olla aina ajankohtainen, mutta se on aivan erityisen ajankohtainen juuri nyt, tässä oudossa ajassa. Ilmastokatastrofin, luontokadon, sodan ja rauhan kysymykset ja huoli omasta ja läheisten tai kaukaisten lähimmäisten toimeentulosta – kaikki se tuntuu meidän aikuisten elämässä. Ja kaikki se tuntuu aivan erityisesti nuorten elämässä. On aivan ymmärrettävää, että mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys ja tulevaisuudenuskon hiipuminen ovat laajalti jaettu kokemus nuorten elämässä. Niiden ehkäisemisessä yksi keskinen tekijä on laadukas ja aidosti välittävä nuorisotyö. Ja sitähän me kaikki täällä teemme. Kiitos siis teille kaikille täällä tänään koolla oleville, teette tärkeää työtä – ette ainoastaan tulevaisuuden, vaan tämän päivän työtä – pitämällä huolta lapsista, nuorista ja perheistä. Lasten ja nuorten hyvä tämä päivä ja tulevaisuus on kaikkien meidän aikuisten yhteinen tehtävä.

Kasvurauha

Lasten ja nuorten kasvurauhan turvaaminen on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Tutkitun tiedon valossa tiedämme, kuinka nuorten pahoinvointi kasautuu ja kasvinperheen sosioekonominen tausta vaikuttaa kasvavassa määrin niihin oviin, joita nuoren elämässä avautuu – tai sulkeutuu, ja siihen millaisilla eväillä nuori kohtaa nämä sulkeutuvat.  Sekä hyvinvointi että pahoinvointi näyttävät kasautuvan yhteiskunnassamme. Ongelmiin ja haasteisiin olisi päästävä kiinni hyvissä ajoin, ennen kuin ne kroonistuvat ja työntävät nuoren yhteiskunnan laita-alueille. Siksi ennalta ehkäisevät satsaukset nuorten hyvinvointiin nyt ovat myös investointeja tulevaisuuteen. Ne maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Mutta ennen kaikkea yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden tarjoama oikea-aikainen tuki luo mielekkyyden kokemuksia jo nyt, elämän herkkinä ja kriittisinä kasvun vuosina. Tämä näkökulma on keskeinen esimerkiksi rippikoulussa – jonka tänäkin vuonna käy yli 70 prosenttia koko 15-vuotiaiden ikäluokasta. Rippikoulussa nuori ei ole toiminnan kohde, vaan on itse koulu- tai leiriarjen keskiössä aktiivisena ja merkityksellisenä toimijana.

Jokaisella nuorella on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja rakastetuksi omana itsenään. Siksi kaikkialla missä nuoria on, tarvitaan myös turvallisia aikuisia niitä, jotka ovat läsnä ja saatavilla.

Koulu ja seurakunnat

Helmikuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi asiakirjan yhdessä lasten ja hyväksi. Siinä kannustetaan kouluja ja oppilaitoksia aktiiviseen yhteistyöhön uskontokuntien kanssa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toivottavasti tämä tahtotila näkyy yhä selvemmin sekä seurakuntien, järjestöjen että kuntien nuorisotyössä jo nyt.

Varsinkin täällä suurten kaupunkien alueilla kouluista on tullut kasvavassa määrin monikulttuurisempia ja moniuskontoisempia tiloja. Vuoden 2023 nuorisobarometrin mukaan nuoret suhtautuvat yhä avoimemmin eri uskontoihin ja katsomuksiin sekä siihen, miten henkilökohtainen usko näkyy omassa tai muiden elämässä. Kun uskonto on nuorten keskusteluissa merkityksellinen aihe muiden merkityksellisten aiheiden joukossa, myös kouluista ja muista paikoista, joissa nuoret kokoontuvat, alkaa muodostua epävirallisia uskontodialogin tiloja. Tässä keskustelussa kartalla pysyminen vaatii myös meiltä aikuisilta uskontolukutaitoa. Erityisen tärkeää on ylläpitää positiivisen uskonnonvapauden periaatetta. Se takaa myös nuorille turvallisen tilan etsiä, kysellä, uskoa tai olla uskomatta. Tällaisia tiloja myös kirkko ja paikalliset seurakunnat haluavat tarjota nuorille.

Yhteistyön voima

Suomessa on pitkät perinteet kasvatuksen yhteistyöstä koulun, kodin, järjestöjen, paikallisten seurakuntien ja kunnan välillä. Näinä niukkuuden aikoina yhteistyötä on tärkeä tiivistää. Kirkko haluaa olla luotettava kumppani, joka tuo kasvatuksen kysymyksille arvopohjaa, aikaa ja tilaa. Paikallisista seurakunnista löytyy myös osaamista ja valmiutta tukea kouluyhteisöjä kriisitilanteessa. On hyvä, että mahdollisia kriisitilanteita ja niiden purkua mietitään ennalta ja säännöllisesti koulun, seurakuntien ja muiden toimijoiden kesken. Ajattelen, että myös tällä tavalla hoidamme kirkossa sitä tehtävää, joka meille on annettu esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Siis rakennamme ja ylläpidämme henkistä kriisinkestävyyttä ei vain aikuisten, vaan myös nuorten elämässä.

Nuorisotyön valtionrahoitus näyttäisi säilyvän vuonna 2026 samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Nuorisotyötä ja varsinkin järjestöjä uhanneista valtionavustusleikkauksista päätettiin kehysriihessä lopulta luopua, mikä oli tärkeä päätös ja linjaus. Kiitos kaikille niille, jotka vaikuttivat tähän lopputulokseen. On tärkeää, että panostus lasten ja nuorten hyvään tulevaisuuteen tapahtuu pitkäjänteisesti ja strategisesti yli hallituskausien. Kyse ei ole vain mainittujen järjestöjen tulevaisuudesta. Jos kuntiin suuntautuvat lisäsäästöt kohdennetaan esimerkiksi nuorisotyöhön ja perusopetukseen, ovat lapset ja nuoret lopulta säästöjen maksajia. Toivon äskettäin valittujen kuntapäättäjien pitävän nuorten puolia ja varmistavan, että tiukentuvaa taloutta suunnitellaan kestävällä ja vastuullisella tavalla. Samaa toivomme omilta seurakunniltamme ja niiden työltä lasten ja nuorten parissa.

Lopuksi yksi huomio äskeisistä kuntavaaleista. Nuorten valtuutettujen osuus on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Vastaavasti eläkeikäisten osuus valtuustoissa on jatkuvasti kasvanut. Ilman nuoria päättäjiä nuoria koskettavien ongelmien ratkominen voi jäädä prioriteettijärjestyksessä hännille kunnissa ja alueilla. Yhteisten asioiden hoitamiseen tarvitaan kaikenlaisia, myös kaikenikäisiä, kansalaisia. Tässä kohtaa kunnat ja seurakunnat ovat samojen haasteiden äärellä: kuinka kannustaa nuoria äänestämään, asettumaan ehdolle, vaikuttamaan ja ottamaan osaa yhteisten asioiden hoitoon? Ensi vuosi on seurakuntavaalivuosi. Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet. Toivottavasti voimme tehdä tiivistä yhteistyötä Nuorisoala ry:n kanssa ja järjestöjen kanssa, jotta saamme paljon nuoria ehdolle ja vielä enemmän äänestämään. Demokratian vaaliminen on yhteinen haasteemme ja tehtävämme. Tutkimuksista tiedämme sen, että jos nuori äänestää ensimmäisissä vaaleissa, hän tekee sen myös seuraavissa vaaleissa. Näin seurakuntavaaleilla on aivan erityinen merkitys.

Lopuksi: iloitsemme siitä, että NUORI2026-suurtapahtuma järjestään Finlandia-talolla Nuorisoala ry:n ja kirkon yhteistyönä huhtikuussa 2026. Toivon tapahtumalle menestystä ja myötätuulta. Samoin tervehdin ilolla kaikkea sitä yhteistyötä, mitä tehdään lasten ja nuorten hyväksi nuorisoalan eri toimijoiden ja kirkon ja seurakuntien välillä. Toivon teille hyvää seminaaria ja Nuorisoala ry:n kevätkokousta sekä hyvän Jumalan siunausta.