Puhe kirkkoherra Jukka Lehden virkaanasettamisessa Espoonlahden kirkossa Mikkelinpäivänä

Kristukselle rakkaat, tervetuloa juhlaan. Espoonlahden seurakunta on valinnut ja kutsunut kirkkoherrakseen Jukka Lehden, ja tänään hänet asetetaan tähän virkaan tässä juhlamessussa.

Rakas Jukka, sinä olet palvellut Espoonlahden seurakunnassa koko pappisurasi ajan – lähes kahden vuosikymmenen. Syntyy sellainen vaikutelma, että viihdy täällä Espoonlahdessa. Olet kasvattanut juuresi tänne, kasvanut osaksi tätä yhteisöä. Nopean muutoksen maailmassa ja nopean urakierron työelämässä tällainen pitkäaikainen sitoutuminen edustaa tervetullutta vastakulttuuria.

Kirkkoherraksi valintaan ei riitä, että sinä olet sitoutunut Espoonlahden seurakuntaan. Myös tämä yhteisö on sitoutunut sinuun, kutsunut sinut jatkamaan tämä seurakunnan rakentamista, Kristuksen kirkon palvelemista juuri täällä Espoonlahdessa.

Tänään on Mikkelinpäivä. Alun perin arkkienkeli Mikaelille omistettua päivää kutsutaan myös kaikkien enkelien päiväksi, joskus myös lasten ja enkelien päiväksi.

Yhtenäiskulttuurin Suomessa Mikkeli tai mikonpäivä merkitsi sadonkorjuun loppua, pelloilta ja ulkotöistä sisätöihin siirtymistä. Tänään maailma ja yhteiskunta ovat kovin toisenlaisia.

Ilmastonmuutos ja koko maailman muutos ympärillämme on nopeaa, nopeampaa, kuin pystymme käsittämään. Meiltä jokaiselta vaaditaan sopeutumista jatkuvaan muutokseen – sekä tekoja, jotka vaikuttavat niin, ettei muutos olisi näin nopea.

Kirkko ja seurakunta eivät ole erillinen saareke muutoksen virrassa. Sen te tiedätte hyvin täällä Espoonlahdessa. Uusia ihmisiä muuttaa alueelle. Sinne missä vielä hetki sitten oli metsää ja peltoja, nousee nyt uusia taloja ja asuinalueita. Espoonlahden kirkko ei ole vain keskellä kylää, vaan keskellä kauppakeskusta.

Minkälaista on osallistua Jumalan valtakunnan työhön suurten muutosten keskellä? Miten seurakunta voisi olla vastaanottava yhteisö ja turvallinen tila niille, jotka vasta yrittävä kasvattaa juuriaan Soukan, Iivisniemen, Latokasken ja Nöykkiön maaperään? Miten sen saman yhteisön tuntevat jatkossakin kodikseen ne, jotka ovat asuneet täällä koko ikänsä, jotkut sukupolvien ajan? Ja miten tämä moninainen joukko, voisi kasvattaa yhdessä juurensa vielä näitä kallioita syvemmälle, juurtua Kristukseen?

Jukka, kaiken tämän keskellä sinä yhdessä työyhteisön ja seurakunnan vastuunkantajien kanssa huolehdit siitä, että tasapaino säilyy muutoksen ja pysyvyyden välillä: muuttuvan maailman ja Kristukseen juurtumisen välillä.

Tämän pyhän ensimmäisessä lukukappaleessa Jumala lupaa: ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.” (2. Moos. 23:20)

Luota kutsujasi lupaukseen. Tässä muutoksen maailmassa, vaikeidenkaan päätösten edessä, sinä et ole yksin. Jumala, joka on kutsunut sinut, on uskollinen ja kaikessa läsnä. Hän on kutsunut sinut tähän virkaan, ja hänen kutsunsa pysyy loppuun saakka.